Tshernobyl 40 vuotta - ydin- ja säteilyturvallisuus silloin ja nyt -seminaari 16.4.2026 Helsingin Messukeskuksessa

Suojelu, Pelastus ja Turvallisuus ry (SPT ry) järjesti yhteistyössä Kemian Seurojen kanssa Tshernobyl 40 vuotta – ydin- ja säteilyturvallisuus silloin ja nyt -seminaarin 16.4.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Seminaari oli osa Kemian Päivien ohjelmaa ja samalla perinteisiä ChemBio-messuja. Kuulijoita oli paikalla arviolta kaksisataa, ja lounastauolla ChemBio-messujen järjestäjät jopa toivat saliin lisäpenkkejä. Osallistujamäärä lienee SPT ry:n järjestämien seminaarien ennätys.

Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lukkarinen piti seminaarin avauspuheenvuoron ja toimi aamupäivän session puheenjohtajana. Tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä kertoi Tshernobylin onnettomuudesta reaktorifysiikan näkökulmasta painottaen, että suurin syy onnettomuuteen oli reaktorityypin luonnostaan epävakaa käyttäytyminen eikä suinkaan operaattorien piittaamattomuus tai virheet.

Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen tuurasi FT Janne Koivukoskea kertoen Sisäministeriön toiminnasta onnettomuutta seuraavina päivinä. Ulkoisen säteilyn valvontaverkko oli tuolloin Sisäministeriön vastuulla. Professori Anssi Auvinen esitteli syöpäesiintyvyyttä Tshernobylin jälkeen. Tshernobyliin liitettävissä olevaa syöpämäärien kasvua ei ole havaittu Suomessa toisin kuin Ukrainassa, jossa lasten kilpirauhassyövät lisääntyivät. Dosentti Jussi Paatero Ilmatieteen laitokselta esitteli Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamaa transuraanilaskeumaa Suomessa. Pahiten saastuneella vyöhykkeellä Uudenkaupungin seudulta Kainuuseen plutonium-239,240:n laskeuma-arvot olivat vain murto-osa ilmakehässä suoritettujen ydinkokeiden aiheuttamasta globaalista laskeumasta.

Iltapäivän session puheenjohtajana toimi Dosentti Jussi Paatero. Ensimmäiseksi Säteilyturvakeskuksesta eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Hannu Arvela kertoi mittauksista autoon sijoitetulla gammaspektrometrilla. Tulosten avulla kartoitettiin gammasäteilyä lähettävien radioaktiivisten aineiden laskeuman alueellinen jakautuminen. Seuraavaksi insinöörieverstiluutnantti (evp) Juhani Juutilainen kuvaili Puolustusvoimien toimintaa ja etenkin säteilytiedustelua lentokoneesta käsin. Säteilyturvakeskuksesta FT Maarit Muikku esitteli tuloksia suomalaisten kehon sisältämästä radioaktiivisuudesta. Onnettomuuden jäljiltä Keski-Suomessa runsaasti pienten järvien kaloja ja muita luonnontuotteita kuluttavat ihmiset saivat ravinnon mukana selkeästi valtaväestöä enemmän radioaktiivisuutta kehoonsa.

Seminaarin viimeisen osuuden aluksi johtaja Pia Keski-Jaskari Säteilyturvakeskuksesta kertoi vuoden 2011 Fukushiman onnettomuuteen liittyvistä radioaktiivisuushavainnoista Suomessa. Saastepilven kulkeutuminen Japanista Suomeen kesti noin 10 päivää. Seuraavaksi tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä esitteli SMR-reaktoreita ja niiden turvallisuusratkaisuja. Lopuksi DI Mikael Moring Säteilyturvakeskuksesta puhui ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvistä haasteista ydinaineiden kansainvälisen valvonnan kannalta, mikä herätti yleisössä kysymyksiä. 

Lopuksi yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lukkarinen esitti vielä yhteenvedon päivän annista ja toivotti kiinnostuneet tervetulleiksi hakemaan yhdistyksen jäsenyyttä nettisivuilta. Seminaarin jälkeen jäsenistölle pidettiin sääntömääräinen kevätkokous.