CBRN-näkökulmia NATO-Suomesta -seminaari 11.4.2024

Suojelu, Pelastus ja Turvallisuus ry (SPT ry) järjesti yhteistyössä Kemian Seurojen kanssa CBRN-näkökulmia NATO-Suomesta -seminaarin torstaina 11.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa. Seminaari oli osa Kemian Päivien ohjelmaa ja samalla perinteisiä ChemBio-messuja. Seminaarissa kuultiin aluksi eri ministeriöiden (PLM, SM, UM) esitykset, jonka jälkeen kuultiin esitykset CBRN-uhkista, ydinasepelotteesta, ydinvoimalaitosten suojelusta kansainvälisen oikeuden mukaan sekä ydinvoimalaitosten haavoittuvuudesta. Seminaariin osallistui reilut sata kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lukkarinen. Koosteen esityksistä on laatinut yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Mesilaakso.

Erityisasiantuntija ja CBRNE-komitean sihteeri Milla Virtanen Puolustusministeriöstä kertoi kansallisesta CBRNE-varautumisesta. Hänen puheenvuorollaan saimme kuulla muun muassa CBRNE-käsitteestä (kemiallinen, biologinen, säteily, ydinaseet, räjähteet), toimintaympäristön muutoksesta ja vastakkainasettelusta, Venäjän toiminnan arvioinnista, teknologian kehityksestä, NATOn CBRN-näkökulmista, RECCEX 23-harjoituksesta ja kansallisen CBRNE-strategian päivityksen tavoitteista ja laadinnasta.

Projektipäällikkö Pertti Kelloniemi Sisäministeriöstä puhui EU-tason varautumisesta CBRN-tilanteisiin. Hän käsitteli puheenvuorossaan Euroopan komission rescEU ja rescEU Medical-hankkeiden konsortioita, valmiuksia, EU:n pelastuspalvelumekanismia, avun toimituksen ja välineiden käytön periaatteita, aikatauluja ja rahoitusta. Apua toimitettaisiin hätätiloissa, katastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa tilanteissa silloin kun valtion omat voimavarat eivät riitä. Suomelle merkittävä hanke kehittää kansallista valmiutta uhkiin varautumisessa.

Asevalvonnan yksikön päällikkö Outi Hyvärinen Ulkoministeriöstä käsitteli puheenvuorollaan toimintaympäristöä, kansainvälisiä sopimuksia ja NATOa. UM vastaa monenvälisistä sopimuksista. Hän avasi puheenvuorossaan asevalvonnan toimintaympäristön heikentymistä, puolustuksen ja pelotteen kehittämistä sekä Venäjän huolta herättävää uhkailua ja Kiinan ydinasevarustelua. Sopimusjärjestelmän rapautumisesta esimerkkinä ovat New Start ja CTBT. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa (CWC) on 193 jäsenvaltiota ja 100 % ilmoitetuista aseista on tuhottu. BTWC:ssa on 184 jäsenvaltiota ja sopimuksen vahvistamiseksi on perustettu asiantuntijaryhmä. NPT on tärkeä sopimus, vaikka ydinaseriisunta ei nyt ole otollista. Suomi on sopimuksen vahva tukija. Lisäksi hän käsitteli TPNW-sopimusta, jota Suomi ei tue ja CTBT-sopimusta, jonka Venäjä on ilmoittanut peruuttavansa. Lopussa hän puhui NATOsta, joka ei ole sopimusten osapuoli, koska valtiot ovat, NATOn ydinpelotteesta, asevalvonnan heikosta tilasta. Asevalvonta on osa turvallisuuspolitiikkaa.

Tutkimusalajohtaja Timo-Jaakko Toivanen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta puhui omassa esityksessään CBRN-uhkista. Laitoksen esittelyn jälkeen hän kertoi, mitä C-, B- ja R-uhka-aineet ovat sekä eri uhkan tasoista: CBRN-sodankäynti, häiriköinti ja terrorismi. C-aineista on historian aikana käytetty noin kymmenkuntaa. B-uhka-aineita voivat olla bakteerit, virukset, loiset, toksiinit ja biologiset säätelijät. R-aineesta puhuttaessa uhkaa edustaa likainen pommi. Muutostekijöiksi hän mainitsi mm. CWC:n kattavuuden, B-teknologian kehittymismahdollisuudet ja uhkat, kaksikäyttöisyyden, RN-uhkan kehittymisen, vanhat uhkat eivät häviä, terrorismin raaistumisen ja informaatiovaikuttamisen. Ukrainan sodassa on käytetty kyynelkaasuja.  

Tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista käsitteli puheessaan NATOn ydinasepelotetta ja sen merkitystä Suomelle. Hänen esityksensä koostui kontekstin esittelystä, Moskovan strategiasta, pelotteen toimintalogiikasta ja käsitteistä capability, credibility ja communication. Hän käsitteli NATOn ydinasepelotteen suuria linjoja, jossa tapahtui käänne 2016 pelotteen merkityksen alkaessa kasvaa. Hän arvioi NATOn ydinasepelotetta ja USAn aseita Euroopassa. Ydinasepolitiikan päätöksentekoon osallistuu ydinasesuunnitteluryhmä NPG ja sen yhteydessä puhutaan mukautuvasta suunnittelusta.

Lähetystöneuvos Elina Lemmetty Ulkoministeriöstä puhui aiheesta Ydinvoimaloiden suojelu aseellisissa konflikteissa kansainvälisen oikeuden mukaan. Hän avasi puheessaan sodan oikeussääntöjä, kansainvälistä oikeutta, tapaoikeutta, Geneven sopimuksia ja suojelun rajoituksia. Ydinvoimalaitosten suojelu perustuu Geneven 1. lisäpöytäkirjan 56. artiklaan vaarana olevia voimia sisältävien laitosten ja rakennelmien suojelu. Lisäksi vastuisiin kuuluvat luonnollisen ympäristön suojelu (art 55) ja elintärkeiden kohteiden suojelu. Hän käsitteli puheessaan myös ydinvoimalaitoksen puolustamista ja aseellisen toiminnan suunnittelijoiden ja päättäjien velvoitteita. Vaarana olevat laitokset merkitään kuviolla, jossa on kolme oranssia palloa.

Lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali- ja terveysministeriöstä puhui aiheesta Ydinvoimalaitosten haavoittuvuus. Hän käsitteli puheessaan ydinvoimalan rakennetta (mitä laitos kestää?) ja saako laitoksen isolla voimalla rikki. Hiroshiman ja Nagasakin ydinaseiden räjäytysten jälkeisellä mustalla sateella oli huomattavat terveysvaikutukset. JRC:n tutkimuksen yhtenä skenaariona oli Zaporizzjan laitoksen täysimittainen pommittaminen, jonka jälkeiset säteilyvaikutukset jäivät paikallisiksi. Lisäksi hän puhui Tšernobylin säteilysairastuneista, STM:n ohjeesta joditablettien nauttimiseksi ja säteilyaltistuksen syöpävaikutuksen ikäriippuvuudesta.

Seminaarin keskusteluosuuden päätteeksi Timo Lukkarinen esitteli yhdistyksen tulevan kansainvälisen symposiumin valmistelujen tilanteen. CBRNE-uhkia monipuolisesti käsittelevä NBC 2025 symposiumi järjestetään 9.-12.6.2025 Kokkolassa teemalla kriisinkestävä yhteiskunta, Recilient Society.